2013 Itävalta

Suuntana  Itävallan kauniit alppimaisemat 4-10.6.2013

  Suomessa harvinaisen kaunis ja helteinen toukokuu ja Keski-Euroopassa harvinaisen kylmä ja erittäin sateinen ja tulvainen kevät. Siinä jännittävät lähtökohdat odotetulle Itävallan matkalle. Meillä täällä Vaasassa lämpöasteita oli 25-29 ja Saksassa, Itävallassa ja Tsekeissä n. 10-14 astetta ja kaatosadetta.

  Mutta kaikki ei ollutkaan aivan sitä mitä pelättiin. Aamuvarhaisen lennon jälkeen saavuimme Münchenin kentälle ja siellä ei oikeastaan satanut eikä paistanut, vaan oli suht’  mukava pilvipouta. Ingves-matkojen kuljettaja Anton ja matkanjohtaja/-opas Taina olivat kentällä vastassa ja matka bussilla alkoi. Matka Itävallan puolelle taittui ohi Münchenin kaupungin moottoritietä pitkin ja suuntana oli Itävallan talviurheilukaupunki Innsbruck. Maisemat alkoivat olla jo meille tasaisenmaan pohjalaisille erilaisia kuin mihin olemme tottuneet. Maasto kumpuili ja Alpit esittäytyivät vielä kaukana. Matkalla Innsbruckiin koukkasimme Saksan liittotasavallan puolella Baijerin osavaltiossa suomalaisille tutun Garmisch-Partenkirchen’in talviurheilukeskuksen kautta. Kävimme katsomassa kuuluisaa mäkihyppypaikkaa, jossa suomalaiset ovat kovasti niittäneet mainetta ja kunniaa. Päärakennuksen ulkoseinään kahdeksan kuuluisaa mäkihyppääjää oli saanut ison maalatun kuvan ja niistä kolme oli suomalaisia, Veikko Kankkonen, Matti Nykänen ja Janne Ahonen. Itse kaupunki oli kaunis alppimallisine taloineen ja kukkaistutuksineen. Siellä jo saimme alkumakua siitä mitä tulossa oli, kuvankauniita lumihuippuisia alppimaisemia ja vehmaita laaksoja ja vihreitä vuorenrinteitä.

  Matka jatkui Itävallan puolelle Tirolin osavaltion pääkaupunkiin Innsbruckiin. Kaupunki on mahtavien Karwendel-vuorten ympäröimä ja 800 vuotta vanha kulttuurikaupunki.  Innsbruckin halki virtaava Inn-joki saa alkunsa Sveitsin Alpeilta. Kaupunki on 575 m merenpinnan yläpuolella ja asukasluku on n. 120 000. Kiertelimme katselemassa paikallisen suomalaissyntyisen oppaan Gunnel’in opastuksella idyllistä vanhaakaupunkia, jossa sijaitsee mm. kultainen katto ja lounastettiin nälkäisinä paikallista pihviä.

  Illaksi piti vielä ehtiä majapaikkaan Zillertalin laaksoon Kaltenbachin kylään, jossa asustimme neljä yötä korkeatasoisessa perhehotellissa. Paikka oli aivan upea ja maisemat henkeäsalpaavat. Kukkaistutuksia oli joka puolella, tosin kevät oli kuulemma myöhässä toisin kuin meillä täällä Suomessa, mutta voi vain arvata minkä näköistä on sitten kun kaikki on täydessä kukoistuksessaan. Heinäpelloilta korjattiin heinää ja lehmiä oli paljon laitumilla. Ihmettelimme, miten työkoneilla pääsee niin kalteville pelloille, mutta paljon tehdään töitä pienkoneilla ja käsipelillä.

  Tutustuimme kävellen omaan kylään  ja bussilla tehtiin matkoja kauemmaksi. Yksi päivä vietettiin retkellä Hohe Tauernin kansallispuistossa ihailemassa mahtavia Krimmlerin vesiputouksia. Vesiputous on Euroopan suurin ja viidenneksi suurin koko maailmassa. Mittaa putouksella on 380 metriä. Ylösmenevä tie nousi n. 1600 m merenpinnasta ja oli kunnon serpentiiniä ja näkymät uskomattoman kauniit. Jalkaisin tarvottiin ylös putouksen reunalla vievää polkua. Ympärillä olevat Alpit ovat lumihuippuisia ja kohoavat yli 2500 metrin korkeuteen. Paluumatkalla tutustuttiin talviurheilusta tunnettuun Kitzbühelin kaupunkiin.

  Toinen päivä käytiin tutustumassa Swarovskin Kristallimaailmaan. Näyttely oli rakennettu luolaan, jossa on monia huoneita ja  kaikki esineet ja taideteokset oli valmistettu kristallista. Siellä oli mm. 40 m pitkälti kristalliseinää ym.ym. Upea nähtävyyspaikka.

  Yhtenä päivänä tehtiin junamatka seuraavaan kylään Martlerhofin perheen maatilalle, jossa emäntä esitteli maatilan toimintaa. Tilalla on 25 lypsylehmää ja muutakin karjaa. Tila on maitotila ja sieltä saatava maito on nimeltään heinämaitoa (vastaa meidän luomumaitoa), koska lehmät ja karja ruokitaan omalta tilalta saadulla heinällä. Kaikin puolin omavarainen maatila.

  Aikamme Kalterbachin kylässä oli rauhallisen leppoisaa ja ruoka oli monipuolista ja maukasta. Joku ilta meitä viihdytti tirolilainen soittaja ja saatiin vähän tanssahdellakin.

  Oli aika vaihtaa majapaikkaa ja lähdettiin ajamaan kohti Salzburgin osavaltion pääkaupunkia Salzburgia, joka sijaitsee Salzach-joen varrella. Maisema pysyi yhtä kauniina ja jylhänä edelleen.  Matkalla Salzburgiin kävimme Saksan puolella Berchtesgadenin kylässä tutustumassa Hitlerin huvilaan Kotkanpesään (Kehlsteinhausiin), joka sijaitsee 1834 m merenpinnasta. Näkymät huipulta ovat uskomattoman upeat. Paikan historia vain ei ole upea. Huvilassa ei ole Hitlerin ajoilta muuta kalustusta jäljellä kuin marmorinen takka ja vuoren sisällä kulkeva hissi. Muuten paikka on matkailullisessa käytössä ravintolatiloina.

   Matka jatkui kohti Mozartin kulttuurikaupunki Salzburgia, jossa on asukkaita lähes 150 000. Iltaruokailumme oli vanhankaupungin luostarialueella. Ravintola mainitaan historiassa jo vuonna 803, joten perinteitä on yli 1200 vuotta. Siellä nautimme Mozart-illallisen. Kuulimme aina palan elävää Mozart-musiikkia ruokalajien välissä.  Mozart ja muukin musiikki on vahvasti mukana kaupungin elämässä. Konsertteja on joka puolella puistoissa ja sisätiloissa. Musiikkikulttuuri näkyy myös ravintoloissa ruokien ja herkkujen nimissä. Mozartin kuulat ja Sacherkakku olivat esillä joka kaupassa ja ravintolassa.

  Salzburgin vanha barokkikaupunki kuuluu Unescon perintöluetteloon.  Se on rakennettu 1500-1600 luvuilla. Vanhimmat talot ovat peräisin 1200-1300 luvulta. Tutustuimme suomalaissyntyisen oppaan Kirstin johdolla vanhaan kaupunkiin sekä mm. historialliseen Mirabell-puistoon. Puistoon istutetaan vuosittain 90 000 kukkaa. Kesäkukat on juuri istutettu kauniiksi kuvioiksi ja syksyllä istutetaan orvokit. Ruusupuutarhassa oli n.3000 ruusua.

  Festung Hohensalzburg linna, joka on rakennettu vuonna 1077, sijaitsee Festungbergin kukkulalla. Se on 250 metriä leveä ja 150 metriä korkea ja on yksi Euroopan suurimmista keskiaikaisista linnoista. Puolitoista päivää oli liian vähän aikaa tutustua näin historialliseen ja kauniiseen kaupunkiin, jossa on filmattu mm. Sound of Music-elokuva alkuperäismaisemissaan.

  Parin yön jälkeen matka jatkui kohti Wienin lentokenttää. Maisemat muuttuivat tasaisemmiksi peltomaisemiksi ja Alpit madaltuivat, mutta kaunista, niin kaunista että voi voi.

  Säät hellivät meitä. Tuotiin Suomesta aurinko ja kauniit ilmat Itävaltaan. Lämmintä oli aina 30 asteeseen saakka!  Matkalla kentälle nähtiin vähän niitä tulviakin, mutta eivät ne häirinneet meidän kulkua, kun kuljettaja Anton selvitti mitä teitä kannattaa kulkea.

  Kiitokset taas matkailujaostolle ja Ingves-matkoille hyvin organisoidusta ja antoisasta lomamatkasta. Jäämme odottamaan taas jotain kivaa matkaa ensi vuodelle.

kirj. umsa

alkuun

linkki kuvagalleriaan