2016 Irlanti

Irlanti, vihreä saari 16-23.8.2016

Iso joukko meitä eläkkeensaajia oli taas lähdössä matkalle tiistaina 16.8.2016, suuntana Irlanti. Irlanti on EU-maa ja siellä on n. 4,6 miljoonaa asukasta. Pääkielet ovat englanti ja iiri. Muinaisperinteeltään irlantilaiset ovat kelttejä. Liikenne on vasemmanpuolinen.  Maa on EU:n köyhimpiä maita, mutta ulkoiset puitteet eivät sitä kertoneet. Maisemat, talot ja pihat olivat erittäin hyvin hoidettuja ja siistejä. Lento oli Helsingin kautta Dubliniin ja sieltä bussilla läpi koko saaren Galwayn kaupunkiin. Ensivaikutelma lentokoneen ikkunasta katsottuna oli, että onpas komea tilkkutäkki allamme. Vihreät pellot olivat palstoitettu kiviaidoilla, jotka oli päällystetty vihreillä pensasaidoilla. Se oli hyvännäköistä. Matka Dublinista Galway’hin kesti n.3 tuntia ja siinä matkalla sai yleisvaikutelman maasta. Laitumilla oli paljon lehmiä ja lampaita sekä jonkin verran hevosia. Irlannissa on lampaita melkein yhtä paljon kuin ihmisiä. Tiet olivat kapeita moottoriteitä lukuun ottamatta ja kaikki olivat asfaltoituja.

Keskiviikkona lähdimme matkalle Aran saarille, kohteena Inish Mor, saariryhmän suurin saari. Lautta saarelle lähti Rossaveelin satamasta kohti Kilronan kylää ja kesti vajaan tunnin. Perillä kävimme vanhalla Dun Aengus kelttilinnoituksella, minne osa porukasta kiipesi. Sieltä oli mahtavat näkymät Atlantille korkeilta kalliojyrkänteiltä. Kivet olivat kalkkikiveä ja muodostivat hauskoja pintoja ja kuvioita.

Torstaina oli paikan vaihto. Lähdimme kohti Burrenin kansallispuistoa Atlantin rantoja ihaillen. Saavuimme Moherin kallioille (Cliffs of Moher). Kalliot ovat Irlannin näyttävimmät matkailukohteet. Paikassa käy vuosittain n. miljoona turistia. Pudotusta kallioilta kohtisuoraan mereen on jopa 210 metriä ja pituutta kalliorannikolla on n. 8 km. Vaikuttavat näkymät.

Perjantaina lähdimme maisemaretkelle Iveragh niemimaalle. Reitti kulki Atlantin rantoja pitkin ja toisella puolella oli yli kilometrin korkuisia vuoria. Vuoret eivät olleet terävähuippuisia vaan loivia, tasaisia puuttomia rinteitä. Sää oli vähän sateinen, mutta maisemat olivat siitä huolimatta kauniit. Reitti kulki Killorglin, Glenbeigh, Cahersiveen ja Watervillen kylien kautta ja niemimaan toisella puolella Killarneyn kansallispuiston läpi. Käytiin vierailulla Muckross House kartanossa, joka sijaitsee Killarny National Park kansallispuiston alueella. Kartanolla on iso kaunis puistoalue. Osa porukasta kävi sisällä  kartanossa ihailemassa loisteliasta sisustusta. Seuraavaksi kävimme Kerry Bog Villagen turvemuseossa, jossa oli Irish Coffee maistiaiset. Matka jatkui lammastilalle, jossa seurasimme lampaankeritsemistä. Lammaskoiran työnäyte jäi vähän puolitiehen kun vettä satoi kaatamalla.

Lauantaina taas paikan vaihto ja vierailu Kilkennyn linnassa, jossa on asunut viininviljelystä hallinnut Butlerien aatelissuku. Kävelykierros tehtiin kaupungin keskiaikaisessa keskustassa.

Sunnuntaina matka jatkui kohti Dublinia. Matkalla kävimme Glendalough luostarirauniolaaksossa katsomassa Pyhän Kevinin perustamaa munkkiluostaria, joka on peräisin 400-luvulta. Dublinissa tehtiin kaupunkikierros bussilla ja käytiin Guinnesin olutpanimossa. Illalla vierailtiin irlantilaisessa Celtic Night illassa ja kuunneltiin irkkumusiikkia ja ihailtiin taitavia irkkutanssijoita (River Dans).

Maanantaina oli vapaapäivä Dublinissa, jonka väkiluku on n. puolimiljoonaa. Kyllä sitä väkeä olikin paljon kaupungin keskustan kävelykaduilla, jossa oli paljon erilaisia musikantteja ja joitakin tanssijoita esiintymässä.  Kansa oli ystävällistä. Kun katsoit kadulla kaupungin karttaa, niin heti oli joku kysymässä että tarvitsetko apua.

Tiistaina aamulla vielä ennen kotimatkaa käytiin Teeling Whiskey Company viskitislaamossa ja saatiin maistiaisiakin.

Irlanti on oluen ja viskin kotimaa ja hämäriä pubeja oli joka puolella. Tietysti niissä piti käydä vähän maistelemassa ja haistelemassa paikallista meininkiä.

Yhtä asiaa jäin ihmettelemään monen muun kanssa. Missä olivat maaseudun ihmiset? Kukaan ei niittänyt nurmikoita eikä siivonnut kukkaistutuksia, vaikka ne olivat viimeisen päälle hoidettuja. Samoin missään ei näkynyt lapsia eikä pihoissa lasten leikkipaikkoja. ?????

Matka oli taas hyvä, kuten aina meidän matkat. Kiitos järjestäjille. Eikä se kosteuskaan paljoa haitannut, kun kotoa lähtiessään tiesi, että näillä saarilla Atlantin rannalla on vaihtelevat säät.

Kotona Vaasassa oltiin keskiviikkona aamuyöllä.

Matkaterveisin  umsa

linkki kuviin