2018 Keski-Eurooppa
 Kirsikankukkia. Kuva Pauli Haavisto |
Keväinen matka Keski-Eurooppaan
Odotettu kevään ulkomaanmatka oli käsillä 26.4. Astuimme Vaasassa aamulla lentokoneeseen ja odotimme lähtöä kohti Helsinkiä, mutta koneessa ilmoitettiin, että odotamme lähtölupaa Helsingistä, koska siellä olivat tietojärjestelmät jumissa ja siellä pystyttiin ottamaan vastaa vain 5 konetta tunnissa. No, istuimme tunnin koneessa Vaasan kentällä kunnes saimme luvan nousta ilmaan ja Helsinki-Vantaalta jatkoimme matkaa Saksan Baijerissa sijaitsevaan Müncheniin. Turvallinen Lasse oli siellä meitä vastassa autoineen. Nokka kohti Etelä-Saksassa Baden-Württembergin osavaltiossa, Bodenjärven rannalla sijaitsevaa Konstanzin kaupunkia. Maisemat olivat kesäiset, hedelmäpuuviljelmät kukkivat valkoisina ja vaaleanpunaisina, rypsipellot keltaisina ja luonto oli vihreänä. Matkalla kävimme tutustumassa Baijerin osavaltiossa sijaitsevassa Neuschwansteinin linnassa. Baijerin kuningas Ludvik II rakennutti linnan 1800-luvun loppupuolella. Huoneiden sisustus suunniteltiin Wagnerin oopperoiden ja saksalaisten myyttisten tarinoitten mukaan. Joutsen oli kuvattuna eri tavoilla upean linnan sisustuksessa. Linna on ollut mallina Walt Disneyn Prinsessa Ruususen linnaksi.
Konstanzin kaupunki on Saksan ja Sveitsin rajalla. Raja kulkee kaupungin halki ja kaupunki säilyi sodassa pommituksilta, kun kaupunkilaiset pitivät valoja päällä, niin että pommittajat luulivat kaupungin kuuluvan Sveitsiin, joka ei ollut sodassa osallisena. 177 muuta Saksan kaupunkia tuhoutui, mutta Konstanz säilyi. Zeppeliinin keksijä Ferdinand von Zeppelin on syntynyt Konstanzissa ja näimmekin kaupungin yläpuolelle liikkuvan ilmalaivan. Satamasta lähdimme laivalla Boden-järvessä sijaitsevalle Mainaun kukkaissaarelle, jonka on luonut Ruotsin prinssi Lennart Bernadotte. Se on todellinen kukkaissaari. Voi sitä kukkaloistoa mikä siellä tuli vastaan, aivan uskomatonta. Siellähän se päivä vierähti ihastellessa loistoa.
Seuraavana päivänä lähdimme hyvin ajoissa Sveitsin puolelle Andermattiin toivossa päästä maailman hitaimmalla junalla, Glacier Express, kauniitten Alppi-maisemien läpi Churin kaupunkiin, mutta……... juutuimme ruuhkaan. Sveitsissä on paljon tietunneleita vuorten läpi. Edessämme oli 11 km pitkä tunneli monien vähän lyhyempien jälkeen ja tunneliin pääsyä rajoitetaan ilmanlaadun ja onnettomuusriskien vuoksi. Jonot olivat useiden kilometrien mittaisia ja seisoivat ja etenivät todella hitaasti. Ruuhkat johtuivat pitkästä viikonlopusta, joka taas johtui Vapusta ja muutamista muista paikallisista juhlapyhistä. Niinpä jäimme junasta ja palasimme takaisin Konstanziin. Samalla jäi pikkuvaltio Liechtenstein näkemättä.
Matka jatkui nukutun yön jälkeen kohti Italiaa läpi Sveitsin ja Itävallan, yli Alppien ja saavuimme Etelä-Tiroliin, Bolzanon kaupunkiin. Täällä maiseman täyttivät viiniviljelmät, niitä oli silmänkantamattomiin. Kaupungissa säilytetään Ötzi-muumiota, jonka uskotaan eläneen n. 3300 vuotta eaa. ”Emme kuitenkaan viitsineet käydä tervehtimässä Ötziä”. Hotellimme sijaitsi Garda-järven rannalla Malcesine-nimisessä paikassa.
Seuraavana päivänä lähdimme Veronaan. Matkalla kävimme Bardolinossa viininmaistajaisissa ja Veronassa nähtiin Colosseum/Areena sekä Julian parveke ja patsas (Romeo ja Julia) väen paljouden keskellä.
Uusi päivä ja laivaristeily Garda-järven yli Limone-nimiseen paikkaan, jossa tuotetaan Euroopann pohjoisimmat sitruunat. Koko kylä oli yhtä sitruunatrendiä. Uudelleen laivaan suuntana Riva del Garda ja siellä lähellä olevat Varonen vesiputoukset. Vettä tuli putouksesta kovalla voimalla. Muutenkin Gardan maisemat ovat aivan upeat.
Matkalla lentokentälle Milanoon kävimme vielä lounaalla ja maistelemassa Grappaa tuottaja tilalla.
Kokonaisuudessaan matka oli antoisa, mutta vähän raskaskin pitkien välimatkojen ja korkeuserojen takia. Oli kiipeämistä ja alastuloa yms. Sää oli suomalaisittain katsottuna kesäinen, vasta kotiinlähtöpäivänä sateli vähäsen. Maisemat olivat uskomattoman jylhät ja kauniit näin pohjalaisiin maisemiin verrattuna. Filmiä paloi ja kuvia katsellaan myöhemmin. Luotettava Lasse vei meitä paikasta toiseen turvallisesti ja Saksan puolen opas Minna oli asiansa osaava samoin kuin Italian opas Reijakin. Molemmat kertoivat paljon kohteestaan tietoja. Viimeisenä iltana hotellilla meille oli hommattu musiikkia ja meno oli aika riehakasta, kun ”svengaavat vaasalaiset” olivat vauhdissa.
Kiitos meidän uudelle matkailujaostolle, Orvokille, Tuomakselle ja Matille, piditte meistä hyvää huolta ja onneksi kenellekään ei sattunut mitään ikävää, vaikka ikäihmisiä ollaankin.
3.5.2018 umsa