2018 Ruskamatka Kuusamoon
 Julma-Ölkyn jylhyyttä |
Ruskamatka Kuusamoon 16.-21.9.2018
Sunnuntaiaamuna oltiin taas valmiina matkalle, nyt ruskamatkalle kohti Kuusamoa. Muutaman ruoka- ja kahvitauon jälkeen saavuimme illansuussa ruskaiseen Kuusamoon. Täällä lehtipuut olivat kauniissa ruskan väreissä. Iltaruokailu hotelli Kuusamossa ja sitten nukkumaan pitkän bussissa istumisen jälkeen.
Aamulla virkeinä istuimme bussiin ja lähdimme kohti Salpalinjaa, sodan aikaista puolustuslinjaa. Paikka oli aika vaikuttava historiansa takia. Voi vain kuvitella isiemme oloja siellä silloin joskus. Paikalla oli entisöitynä taisteluhautoja, konekiväärikorsuja yms. sekä suurista kivipaaseista tehty este vihollisen panssarivaunuja ja tykkejä vastaan. Kaikkiaan Salpalinja on kulkenut koko itärajan mitalta, osia siitä on kunnostettu nähtävyyksiksi.
Matkamme jatkui Kuusamon Suurpetokeskukseen, jossa saimme oppaan johdolla tutustua koirasusiin, ilveksiin, kettuihin, karhuihin ja oikeisiin susiin. Juuso-karhu oli kunnon kokoinen leppoisan näköinen peto. Juuso ja Reetta ovat kahden karhunpennun vanhempia. Vyöti-karhusta tuli kuuluisa sen kulkiessa hoitaja-Sulon kanssa marjassa ja kalassa. Kaikkiaan karhuja taisi olla tarhassa kuusi kappaletta. Ne olivat erittäin persoja viinirypäleille, joita opaspoikamme syötti niille. Sudet pitivät varsinaisen ulvontakonsertin meille lähtiessämme pois tarhalta.
Seuraavaksi siirryimme Hossan luontokeskukseen lounaalle, jonka jälkeen kävimme veneretkellä Julma-Ölkyn kanjonilla lähellä Suomussalmen rajaa. Kanjoni kohoaa korkeimmillaan 45 m järven pinnasta ja on saman verran syväkin. Saatiin ihailla vanhoja kalliomaalauksia ja kaunista ruskaa.
Tiistaina matka kohti Rukaa ja Oulangan kansallispuistoa. Matkalla vietiin pari matkalaista Juumaan, josta he lähtivät pienelle karhunkierrokselle, matkaa noin 12 km. Sillä välin muut jatkoimme matkaa Oulangalle, jossa teimme pienen patikkaretken hienossa maisemassa ja paistoimme makkaraa pieneksi välipalaksi. Paluumatkalla haimme karhunkierrokselaiset takaisin mukaan ja jatkoimme matkaa Ruka-keskukseen, jossa on vapaamuotoista oleskelua.
Keskiviikkona suuntana oli Posio ja siellä kulttuurikeskus Pentik-mäki. Tutustuimme oppaan opastuksella Pentikin historiaan ja oli siellä muutakin mielenkiintoista historiaa mm. Muistoja maalta-näyttely ja kahvikuppimuseo.
Ruokailtuamme Lomakeskus Himmerkissä lähdimme Timisjärvelle tutustumaan Anu ja Topi Pentikäisen luomaan Taidekeskukseen, joka on vanha porotila.
Matkalla takaisin Kuusamoon koukkasimme vähän sivuun matkareitiltä ja siellähän olivat tienvarrella odottelemassa yhdistyksemme puheenjohtaja Liisa miehensä Pekan kanssa. Meidät kutsuttiin vierailulle heidän kesämökilleen. Liisan leipomat herkulliset suolaiset ja makeat palat upposivat matkalaisten suihin kahvien kera. Heillä on siellä nätti ja rauhallinen erämaapaikka. Kiitos Liisa tarjoiluista.
Torstaina aamulla lähdimme kohti Oulua ja sieltä edelleen kohti Hailuotoa. Hailuoto oli melkein kaikille uusi mielenkiintoinen tuttavuus ja siitä saimme irti paljon hyvän oppaan kertomana. Ruokailu oli Luotsihotellin ravintolassa ja siellä tutustuimme metsähallituksen näyttelyyn. Kävimme tutustumassa myös kirkkoon, joka on valmistunut v. 1972 palaneen kirkon tilalle. Alttaritauluna on ikkunan takana oleva luonto tarrimäntyineen. Lauttamatkalla saarelta mantereelle oli melkein myrskytuuli. Meri vaahtosi valkoisena ja tyrskyt antoivat autoille suolapesut. Ensimmäinen syysmyrsky oli saapumassa.
Matka kotiin jatkui Kalajoen kautta ja kotona oltiin illansuussa kovassa vesisateessa. Muuten matkalla on aivan upeat säät, ei sadetta, ei tuulta, vain auringonpaistetta, joka kultasi ruskan värittämät puut väriloistoon. Onnistunut matka kaiken kaikkiaan. Saimme sitä mitä lähdimme hakemaan, ruskaa.
Kiitos matkanjärjestäjille, Ingsva’lle ja kaikille matkalaisille onnistuneesta matkasta.
kirj. Ulla-Maija Salo