2019 Berlin-Dresden-Praha

Matkalle, matkalle matkalle!  13.4-19.4.2019

  Opas Minna liittyi seuraan Helsingin lentoasemalla, seuraavaksi seuraan liittyi Lasse autoineen Berliinin Tegel-kentällä. Porukka koossa ja retki voi alkaa. Lassen kyyditseminä kiersimme ristiin rastiin Berliinin katuja nähtävyyksiä katsellen. Kaupunki on perustettu 1200-luvun alussa. Berliini on miljoonakaupunki, asukkaita n. 3,7 miljoonaa, ympäristö mukaan lukien n. 4,4-5,9 milj. Suuruusmitat 45 x 38 km kanttiinsa. Asukkaista 85 % asuu vuokra-asunnoissa ja 15 % omistaa asuntonsa itse. Kaupungissa oli aivan yllättävän paljon isoja vihreitä puistoja. Kaupungin portteja ja linnoja, kirkkoja ja muita vanhoja tosi historiallisia paikkoja löytyy pilvin pimein. Kuuluisin portti on Brandenburgin portti. Holocaust-muistomerkki on juutalaisten kansanmurhalle omistettu muistomerkki, jossa on 2711 betonista kivipaasia riveissä. Kaupungin kahtia jakaneesta Berliinin muurista on vielä jäljellä pieni pätkä ikävänä muistona, mutta muuten muurin paikka on muurattu asfalttikatuihin kahden katukiven levyisenä viivana muistoksi entisajoista. Muuri oli rakennettu v. 1961 ja se avattiin (purettiin) 9.11.1989. Se oli aikoinaan koko pituudeltaan yli 155 km pitkä.  Suurin osa kiertoajeluistamme kulki entisen Itä-Saksan puolella. Rakennuskanta sillä puolella on vieläkin vähän erilaista kuin länsipuolella, mutta eroa ei enää ole paljoa. Näitä Berliinin upeita rakennusaarteita, jotka olivat tuhoutuneet sodan, on rakennettu uudestaan vanhojen mallien mukaisiksi molemmilla puolilla.  Kuninkaita, kuningattaria ja keisareita ja muita johtajia vilisi oppaan puheissa niin paljon, että turha ruveta muistelemaan niitä, väärin menevät kuitenkin. Vanhoja Trabattejakin oli vielä liikenteessä. Pienoismalleja ostettiin matkamuistoiksi vanhoista itäautoista. Paikallisoppaana oli suomalainen Saksassa vuosikymmenet asunut Helni .

 Toisena päivänä käytiin tutustumassa Postdamin pikkukaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Postdam on Brandenburgin osavaltion pääkaupunki, asukkaita n. 200 000. Kaupungin läpi virtaa Elbe-joen sivujoki Havel. Kaupunki on ollut kauniine maisemineen Unescon perintöluettelossa, mutta otettu pois, kun joen yli rakennettiin maisemaa häiritsevä silta.  Preussin kuningasperhe on rakentanut aikoinaan kaupunkiin paljon linnoja, jotka olivat tuhoutuneet sodassa, mutta joita on rakennettu uudelleen vanhojen mallien mukaiseksi.  Näitä nähtiin ja joihinkin käytiin tutustumassakin. Kaupunki oli muuten tosi kaunis, vihreä puistokaupunki. Myös vanha kaupunki oli erittäin viehättävä.

Oli aika jättää Berliini ja Postdam ja jatkaa matkaa Dresdeniin ja Saksin osavaltion viinikeskukseen Meisseniin. Asukkaita kaupungissa n. 30 000. Kaupunki on tunnettu posliinistaan ja viineistään. Alue alkoi kehittyä kuningas Henrik Linnustajan aikana. Kaupunkioikeuden Meissen sai v. 1205. Posliinitehtaan museossa on kaikkien aikojen korkein posliininen naispatsas maailmassa ja myymälässä hienoja posliiniastiastoja ja koriste-esineitä  meille sopimattomin hinnoin (huh!) Viiniäkin käytiin maistelemassa viinitilalla. Dresden oli kärsinyt myös pahoin sodassa, mutta jälleen kerran sekin on onnistuttu rakentamaan taas uudelleen. Kaupunki on erittäin vihreä ja Elbe joki luo oman viehätyksensä kauniiseen kaupunkiin, jonka asukasluku on n. 550 000 ja ympäristöineen n. 1 miljoonaa.

 Seuraava kohde oli Tsekin tasavallan pääkaupunki Praha (Praque). Asukkaita Prahassa on n. 1,4 miljoonaa ja se sijaitsee Vltavajoen rannalla. Tsekinmaa oli jo vähän Sudeettivuoriston (korkein huippu yli 1600 m) takia  kumpuilevampaa  kuin tasainen Saksa. Tsekkoslovakia  oli kommunistihallinnon alaisena ja siellä tapahtui kansannousu  v.1968 ”Prahan kevät”, jonka kuitenkin Neuvostoliitto kukisti kovin ottein.   V 1989 tapahtui ns. samettivallankumous ja sosialistinen aika päättyi ja Prahasta tuli Tsekin tasavallan pääkaupunki. Täällä saimme käyttää, eläkeläisiä kun olemme, ilmaiseksi ratikoita ja niillähän me sitten kuljettiin nähtävyydestä toiseen. Prahan linna oli hieno nähtävyys, samaten Pyhän Vituksen katedraali ja Kultainen kuja käsityöläistaloineen. Vanhan kaupungin raatihuoneen astronominen kello nähtiin, samaten kuuluisa Kaarlen silta patsaineen. Koko matkan kruunasi illalla jokilaivaristeily Vltava-joella. Ruoka oli tapansa mukaan jälleen hyvää ja haitarimusiikki soi. Prahan vanha keskusta kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

 Prahan jälkeen matka jatkui Plzeňin kaupunkiin. Kaupunki mainitaan jo v. 976 sotapaikkana, mutta varsinainen kaupunki siitä tuli v. 1295. Se on tullut kuuluisaksi Pilsner-oluestaan,  jolle kaupunki antoi maailmankuulun nimen Pilsner Urquell. Kävimme panimossa vierailulla ja maistamassa panimon lager- olutta ja tutustuimme maan alla olevaan luolastoon. Tuotantoluvut olivat niin suuria, etteivät ne mahtuneet minun päähäni.Orvokki muisti, että vuosimäärä olisi ollut 350 miljoonaa litraa.

 Tämä keväinen matkamme oli taas kerran onnistunut. Kiitos kuuluu Matkatoimisto Ingsvalle suunnittelusta, autonkuljettaja Lasselle turvallisesta kuljetuksesta hermoja menettämättä lentokentälle mennessä melkein toivottomassa jonossa, opas Minnalle perusteellisesta opastuksesta ja huolenpidosta sekä paikallisoppaille Berliinissä ja Prahassa. Lisäksi meidän matkanvetäjille Tuomakselle, Orvokille ja Matille, kun taas järjestitte meille antoisan matkan ja teille kaikille matkalla mukana olleille. Kaikki meni hyvin, aina paikalla säntillisesti eikä ketään tarvinnut taaskaan odotella missään. Hyvä me, Vaasan Eläkkeensaajat!

19.4.2019 umsa

Linkki valokuviin