2023 Sokkomatka

6.6.2023 tiistaiaamu oli varhainen, kun me Vaasan Eläkkeensaajien matkailijat olimme taas bussipysäkeillä. Suuntana suuri kysymysmerkki. Kahteen autoon kerättiin väkeä ja auton nokka kääntyi etelän suuntaan. Oltiin menossa mukamas Rovaniemelle. Ensimmäinen pysähdys oli Lapväärtin ABC:llä aamukahvin merkeissä. Matka jatkui edelleen etelään päin ohi Porin ja käännyttiin Porin jälkeen Eurajoelle  ja siellä päädyimme Vuojoen kauniiseen kartanoon. Ryhmämme jaettiin useampaan pienempään ryhmään oppaiden kanssa. Osa meni lounaalle ja muut ryhmät kartanon esittelykierroksille. Empiretyylinen kartano on perustettu v. 1626 ja sen ensimmäinen omistaja oli Gottfrid von Falkenberg. Myöhempiä omistajia ovat olleet mm. sotamarsalkka Åke Tott, kreivitär Kristina Brahe ja myöhemmin mm. Björkenheimin suvut vuoteen 1911 saakka. Kartanon on piirtänyt Carl Ludvik Engel v 1836. Vuonna 1933 kartano siirtyi Eurajoen kunnalle ja toimi kunnallisena vanhainkotina v:een 2003. Museovirasto on määritellyt kartanon ympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
 Matka jatkui kartanokierroksen jälkeen ja seuraavaksi löysimme itsemme Olkiluodon ydinvoimalan vierailuauditoriosta. Siellä Jalasjärveltä maailmalle lähtenyt DI ja opas esitteli meille perusteellisesti ydinvoimalan historiaa, kaikki toiminnot osittain ”pohojanmaan murtehella”. Olkiluoto 1:n toiminta on alkanut v. 1978-1979, kakkosen v.1980-1982 ja kolmosen 2022-2023. Toiminnan selostus oli erittäin perusteellinen, jotta täytyy ihmetellä kuinka viisaita ihmisiä on ollut suunnittelemassa näitä uskomattomia vempeleitä. Suomi on edelläkävijä ydinjätteen loppusijoituksessa. Jätteet upotetaan 420m syvyyteen peruskallioon. Myös näyttelyhuone oli näkemisen arvoinen.
 Kahvitarjoilun jälkeen matka jatkui ja autossa istumista riitti. Auton nokka kohti Vaasaa, mutta Porin jälkeen käännyimmekin Keski-Suomeen päin kohti Kankaanpäätä ja Parkanoa. Arveluja, että mihinkäs sitä nyt mennään. Nämä paikat ohitettiin ja viimein saavuimme Kauhajoelle ja siellä Sanssin kartanoon kahville ja suolapalalle sekä ostamaan vähän kauhajokisia käsitöitä, joiden tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Sanssin kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti Berndtin poika Axel Wilhelm von Schantz vuonna 1863. Kolmas isäntä oli kunnallisneuvoksen arvonimen saanut Carl Wilhelm von Schantz. Tilan päärakennukset toimivat vanhainkotina 80-luvun puoliväliin.
 Tämän jälkeen oli vuorossa Kauhajoella sijaitseva Eduskuntamuseo. Museo on perustettu sen muistoksi, kun Suomen eduskunta siirtyi talvisodan alkaessa kokoontumaan sotaa pakoon Kauhajoelle Yhteislyseon tiloihin. Eduskunta istui täällä 34 istuntoa ajalla 1.12.1939-12.2.1940. Myös tasavallan presidentti Kyösti Kallio vieraili valtiopäivien päättäjäisissä 31.1.1940 ja avajaisissa 1.2.1940. Tämä lyseorakennus on Terijoelta tuotu huvila ja se on ollut aikoinaan myös minun koulunani keskikouluaikana. Joten muistoinen paikka itsellenikin.

Päivä oli taas antoisa ja onnistunut. Kiitos matkailun Kirstille ja Sakarille sekä Ingsvalle matkan suunnittelusta. Samoin kiitos Veli-Matille ja Lasselle turvallisista kuljetuksista.

kirj. 2-auton umsa